Perustiedot

Nimi: Kuuvuoren Raluka eli Rallu
Rotu ja sukupuoli: suomenhevostamma
Väri ja merkit: rautiaankimo
Syntynyt: 07.09.2021, 5 v.
Kasvattaja: Kuuvuoren Ratsastuskeskus vOy
Omistaja: Inkku R. VRL-14959
Rek.Nro.: VH21-018-1231
Säkäkorkeus: 154cm
Koulutustaso: HeA, re 100cm, me 100cm kenttäpainotteinen

Kotitalli: Kuuvuoren Ratsastuskeskus vOy Rallu kasvaa muiden varsojen kanssa. Kääntyy 4v. 12/2021.

Historia

Olin jo tovin miettinyt kenttätammani, Vapun, astuttamista. Sen kisaura oli lähtenyt mainiosti käyntiin, mutten uskonut varsabreikin aiheuttavan suurta haittaa. Vappu oli sen verran nuori, että pieni tauko kisakentiltä saattaisi tehdä vain hyvää sen pääkopalle. En kuitenkaan halunnut vielä siitä varsaa omasta kenttäoriistani, vaan lähdin tutkimaan jalostusorikatalogeja. Kuin sattumalta törmäsin Rätvänän huikeaan Ralli-Ramiin, jota tarjottiin jalostukseen viimeistä kertaa. Sillä oli jo lukuisia jälkeläisiä, mutta oriin meriitit puhuivat omasta puolestaan. Tässä oli ori, jonka eteen oli nähty vaivaa - eikä se edes ollut helpoimmasta päästä. Oli pieni riski yhdistää se kiivaasluontoiseen Vappuun, mutta hei - minähän rakastin haasteita.

Luonne

Kaikkien yllätykseksi Rallusta kuoriutui varsin fiksu ja säyseä nuori neiti. Toki Ralukalla on omia mielipiteitä ja ilmaisuvoimaa vaikka muille jakaa, mutta loppupeleissä se aina kunnioittaa ihmistä ja turvautuu tähän tilaisuuden tullen. Raluka onkin yllättävän arka ja saattaa säpsyä vihreitä miehiä niin tallipihassa kuin maneesin nurkissakin. Ihmeellistä kyllä, maastossa Ralukaa ei pelota mikään!

Hoidettaessa Raluka on hyvä sitoa kiinni, kiltteydestään huolimatta. Herkkähipiäisen tamman nahka värisee, jos sitä harjaa turhan hennoin ottein - taikka liian kovalla harjalla. Ralukan kanssa se kultainen keskitie tuleekin väistämättä tutuksi. Sama koskee myös satulointia ja loimitusta; et voi läjäyttää tamman selkään mitään varoittamatta tai se poistuu paikalta, mutta myöskin turha varovaisuus saa sen vain epäileväiseksi. Etenkin arat hoitajat saavat tamman varuilleen, se saattaa taluttaessa pysähdellä tai kieltäytyä tyystin kävelemästä esimerkiksi ovista. Tarhanhakureissuihin saakin varata ensimmäisillä kerroilla reilusti aikaa, sillä Rallu ei luota ihmisiin välittömästi. Toisinaan Raluka säikkyy jotain olematonta, kuten maassa rahisevia lehtiä, ja ottaa ritolat. Se antaa kuitenkin äkkiä kiinni, eikä karkulainen lähde pihapiiristä mihinkään.

Raluka on suomenhevoseksi kevyt ja freesi ratsastettava. Sen selässä vierailleet usein ihmettelevätkin, onko se oikeasti suomenhevonen vai sellaiseksi naamioitunut arabi. Naurahtaen totean vain, että kyllä siitä ne suokkimaisetkin piirteet löytyvät. Ralukalla on tapana nähdä maneesin nurkissa pieniä vihreitä miehiä, joita hätkähtäessään se pompahtaa yllättävän ketterästi sivuun. Varomaton päätyy maistelemaan hiekkaa tuossa tuokiossa - useimmiten Ralukan kanssa saakin unohtaa rauhalliset alkukäynnit ja käyttää sekin aika tehokkaaseen työskentelyyn. Toisina päivinä edes jatkuvalla syötöllä vaihtuvat tehtävät ja aktiivisena pitävä sisäkäsi eivät riitä; silloin Raluka tanssahtelee ja korskahtelee hermostuneena eikä millään rentoudu työskentelymoodiin. Rallun pää kestää melko huonosti vapaapäiviä, se kerää tavallistakin enemmän virtaa, joten sillä on joka päivä jotain pientä ohjelmaa.

Kimolla tammalla on erittäin laadukas laukka, joka luonnostaan rullaa pyöreänä ja kolmitahtisena. Useimmiten Ralukan kanssa aloitetaankin laukkatyöskentelyllä, vaikka se saattaakin tuntua nurinkuriselta - siinä saa isot lihakset kuitenkin nopeasti vertymään ja tamman huomattavasti vikkelämmin avuille kuin jos yrittäisi pakottaa sitä pysymään käynnissä. Niin paljon kuin Raluka käyntityöskentelyä inhoaakin, on sillä kuitenkin todella miellyttävä ja laadukas käyntikin. Hännän huiskiminen, kuolaimen pureminen ja alituinen "joko mennään"-kysely eivät kuitenkaan nosta käyntipisteitä... Ralukan heikoin askellaji on ehdottomasti ravi. Se on pitkää ja koheltavaa, eikä tamma löydä tasapainoa ilman ratsastajan aktiivista apua. Jos sen antaa vaan mennä, ravista tulee päättömän kanan kaahaamista kentän laidalta toiselle. Pitkällisen työstämisen tuloksena Ralukan ravista on mahdollista saada ihan kelvollista, mutta miellyttävästä se on silti auttamattoman kaukana: parhaimmillaankin se pompottaa ja velloo kuin soutuvene myrskyn silmäkkeessä.

Koulutunneilla huomaa ensimmäisenä Ralukan herkkyyden: se osoittaa mieltään välittömästi, jos kokee ratsastajan käden vähänkin liian kovaksi. Raluka osaa myös vaatia moitteetonta istuntaa, esimerkiksi puristavat polvet tukahduttavat tamman eteenpäinpyrkimyksen välittömästi. Tamma muutoin on todella pyrkivää sorttia, joten omat virheet huomaa itsekin äkkiä. Ralukan kokoamiskyky on keskiverto, se vaatii todella paljon taustatyötä eikä tosiaankaan mene automaattisesti minkäänlaisessa muodossa.

Raluka ei säpäkkyydestään ja freesiydestään huolimatta ole järin nopea radalla. Oltiin sitten hallikisoissa tai ulkona kenttäradalla, vaatii Raluka jatkuvaa eteenratsastusta. Toisaalta se kestävyydessä peittoaa monet ratsukot mennen tullen. Rallulla on lähes täydellinen hyppytekniikka, joka vain paranee kun laukkaa malttaa työstää hieman.

Maastoon Rallu lähtee aina korvat hörössä ja innoissaan tepastellen. Meneekin muutama kilometri, että tamma malttaa rauhoittua ja laskeutua kaikille neljälle jalalleen tanssahtamelasta kuin mikäkin yli-innokas balettihyppelehtijä. Maastolenkin alku onkin hermojaraastavaa, jos aikoi rauhalliselle käyntilenkille, kun a alla onkin joka suuntaan pompahteleva superpallo. Kun Rallu vähän rauhoittuu - toisinaan vaan pitkän laukkapätkän myötä - on sen kanssa sangen miellyttää maastoilla, se kun ei säpsy mitään maastossa. Useimmiten sen kanssa kotiinpäin voikin tulla rauhakseen pitkin ohjin, josta maneesissa voi useimpina päivinä vain haaveilla.

Kisapaikoilla Rallu on aivan täpinöissään. Se ei suostu kävelemään ollenkaan vaan tanssahtelee kaula ja häntä kaarella kuin mikäkin arabi. Verkassa sitä ei kannata edes yrittää työstää käynnissä vaan panostaa suosiolla raviin ja laukkaan. Verryttelyyn on syytä varata reilusti aikaa, etenkin jos Raluka tuntuu kyttäilevän ympäristöä tavallistakin enemmän.

Suku & jälkeläiset

i. Ralli-Rami
SH rnkm 150cm
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II, YLA-2, SLA-II, KTK-III
ii. Rattea Renttuli
rtkm 161cm
iii Juurikan Tähkä
iie. Hovin Tuohi
ie. Kylvön Henni
SH rn 149cm
iei. Nukkavieru Leevi
iee. Karpikas
e. Vieno-Vadelma
SH trt 158cm
ei. Vattuvaras
SH vrt 156cm
eii. Inspiraatiovaras
eie. Ketunleipä
ee. Vienona
SH prt 152cm
eei. Osmankääpä
eee. Vienee
1-polvinen suku | EMÄLINJA Vieno-Vadelma

Isä Ralli-Rami on huikean uran tehnyt, valloittava kimo ori. Se on niittänyt mainetta ja kunniaa useassa eri lajissa ja periyttänyt hyviä ominaisuuksiaan myös jälkeläisilleen. Ralli-Rami tunnetaan myös miellyttävästä, hieman ilkikurisesta luonteestaan, joskaan ratsuna se ei ole helpoimmasta päästä. Kimo on myös palkittu jalostusori, jonka jälki toivottovasti tulee näkymään vielä vuosienkin päästä suomenhevosten sukutauluissa.

Isänisä Rattea Renttuli suurikokoinen rautiaankimo ori melkoisen kevyellä rakenteella varustettuna. Ori on kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle Suomen kantakirjaan saaden erinomaiset pisteet ratsuosiosta. Renttulia on kuvailtu kevyeksi ratsuksi joka on menestynyt kansallisella tasolla esteratsastuksessa jopa 120cm radoilla asti. Ori kilpailee vielä tälläkin hetkellä eikä ole Ramin lisäksi jättänyt tusinaa enempää jälkeläisiä joista 3/4 on perinyt isänsä kimon värityksen.

Isänisäisä Juurikan Tähkä, rautias kevytlinjainen ori. Menehtyi 8-vuotiaana ratsastusonnettomuudessa mutta ehti tehdä vaikuttavan debyytin lyhyellä urallaan, eritoten menestyen kansallisella tasolla kouluratsastuksessa vaikka potentiaalia riitti myös esteille. Tähkää kuvailtiin hyvin lempeäksi ja hyväluonteiseksi oriksi. Kantakirjattiin toiselle palkinnolle Suomen kantakirjaan. Tähkä astui ennen onnettomuuttaan parisenkymmentä jälkeläistä, mutta vain harva on Rattean Renttulin tavoin menestynyt, vaikka isänsä hyvän rakenteen ovatkin perineet.

Isänisäisänisä Naken Kuutamoviski ei ole tehnyt oikeastaan mitään merkittävää elämänsä aikana. Ori kantakirjattiin toiselle palkinnolle, mutta siihen se sitten jäikin. Hyvä rakenteinen ratsuhevonen hieman hajamielisellä luonteella. Naken Kuutamoviski on aina ollut hieman takapihan hevonen, omistaja on pysynyt samana vuodesta toiseen. Silloin tällöin omistaja saattoi lainata Kuutamoviskiä suomenhevostammoille jos oikein nätisti pyydettiin (ja maksettiin). Ori menehtyi 25-vuotiaana vanhuuden tuomiin vaivoihin ja jätti jälkeenä noin tusinan verran jälkeläisiä.

Isänisänisänemä Kiikun Kaakun, hyvin kaunis ensimmäisen kantakirjan tamma joka on erityisesti menestynyt kenttäkilpailuissa. Kiikun Kaakun omasi erinomaisen kestävyyden ja oli peloton hyppääjä. Hyväluontoinen tamma synnytti yhteensä kahdeksan varsaa, joista kaksi menehtyi ensimmäisen elinkuukauden aikana. Muut jälkeläiset ovat menestyneet monipuolisesti eri lajeissa.

Isänisänemä Hovin Tuohi, hieman raskaamman rakenteen omaava tamma joka on ollut aina kaikkien suosikkihevonen rauhallisen ja seurallisen luonteensa vuoksi. Lähinnä tuntikäytössä toiminut, mutta joskus nuoruusvuosinaan starttaili hyvinkin ahkeraan alue kisoissa este- ja kouluratsastuksen parissa, tosin sen kummemmin menestymättä. Varsonut neljä kertaa, joista kolme on perinyt emänsä kimon värityksen.

Isänemänisäisä Hynä, mustankimo hyvin tunnettu ori. Loistava suoritushevonen on menestynyt upealla menestyksellä kansallisella tasolla vaativa B luokissa. Kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle saaden historian korkeimmat pisteet. Hynä oli hyvin kysytty jalostusorina ja astuikin lukemattomia tammoja. Monet jälkeläiset ovat isänsä tavoin olleet loistavia monipuolisia, suoritushevosia.

Isänisänemänemä Ipanatirallaa, musta suomenhevostamma polveutuu juoksijasuvusta, vieläpä varsin menestyneestä sellaisesta. Ipanan kanssa startattiin lähtö toisensa jälkeen, mutta tuloksetta. Aina ei hyvä rakenne riitä menestykseen. Tamma vaihtoi omistajaa ja koulutettiin ratsuksi. Ipanatirallaa menestyi kohtuullisesti helpoissa koululuokissa. Varsoi kaksi jälkeläistä, joista kumpikaan ei ole menestynyt mainittavasti.

Isänemä Kylvön Henni, hyväluonteinen ratsutamma ostettiin ravitalliin omistajan sivuprojektiksi haaveena omasta estehevosesta. Harmi vain että Kylvön Henni ei lunastanut odotuksia aivan kuin piti. Tammalla riitti kyllä potentiaalia metrin luokkiin, mutta ei sopinut muuten lainkaan estehevoseksi. Hennistä ei kuitenkaan tahdottu luopua vaan vaihdettiin lajia. Tamma oli kuin kotonaan kouluradalla ja menestyi helpoissa luokissa aluetasolla. Rommi Rami on Hennin toistaiseksi ainut jälkeläinen.

Isänemänisä Nukkavieru Leevi, hyvin komea ja jykevä musta ori joka kiinnittää varmasti jokaisen huomion. Leeviä on kuvailtu känkkäränkäksi hevoseksi, jota ei kovin moni voi sietää komeasta ulkonäöstä huolimatta. Ehdottomasti yhden ihmisen hevonen ja omistajansa ykköshevonen. Kotikentällä oli mitä potentiaalisin ratsu, mutta ori ei ikinä tottunut kilpailupaikkojen meluun ja hälinään joten ura tyssäsi siihen. Näyttelyissä kuitenkin kiersi melko ahkeraan. Leevillä on muutamia jälkeläisiä joista Kylvön Henni taitaa olla mainitsemisen arvoisin.

Isänemänisänisä Muovimäen Juro, rautias ori jota on kuvailtu rakenteeltaan lähes työhevostyyppiseksi. Orin polveutuu melko tuntemattomasta suvusta, mutta on arvioitu siellä olevan työhevostyyppiä ratsun lisäksi. Hyvin lempeä ori on toiminut koko elämänsä maatilassa apuhevosena, tilan pitäjät, vanha pariskunta, eivät luottaneet nykytekniikkaan vaan turvautuivat vanhanaikaisiin menetelmiin. Orista on melko vähän tietoa saatavilla, mutta on tiedettävästi jättänyt neljä jälkeläistä.

Isänemäisänemä Peltojan Pyy on lähes täysin tuntematon tapaus. Pienhevoskokoinen, mutta kuitenkin melko hevosmainen rakenteeltaan. Tiedettävästi asunut koko elinikänsä kasvattajansa luona harrasteratsuna. Luonteeltaan tammaa kuvailtiin hyvin seuralliseksi ja hyväksi ratsastaa. Varsoi kaksi kertaa, Nukkavieru Leevi oli tamman ensimmäinen jälkeläinen mutta menehtyi varsoessaan toista jälkeläistään.

Isänemänemä Karpikas rautias ratsutamma on erityisesti menestynyt vaativissa koululuokissa, parhaillaan va A tasolla asti. Jalkavammansa vuoksi ei kuitenkaan kestänyt paljoa rasitusta joten vetäytyi kisaeläkkeelle 12-vuotiaana. Karpikas on toiminut loistavana emänä varsoilleen ja varsoikin yli kymmenen varsaa. Jälkeläiset ovat pärjänneet hyvin ratsukilpailuissa. Karpikas menehtyi 28-vuotiaana vanhuuden tuomiin vaivoihin.

Isänemäemänisä Hulppoisa, ryhdikäs komea rautias ori jota ei voinut muuta kuin vain ihastella. Todellakin kuuluisan maineensa ansainnut! Menestynyt erinomaisesti kansallisella tasolla kouluratsastuksen parissa, ja lisäksi myös aluetasolla esteillä kilpaillut kohtuullisesti. Harmillisesti Hulppoisa menehtyi influenssaan 14-vuotiaana, mutta ehti jättämään jälkeensä kymmeniä jälkeläisiä joista monet ovat perineet isänsä komean rakenteen.

Isänemänemänemä Höyrymamselli, ruunikko tamma, jota on kuvailtu prinsessaksi luonteeltaan. Valikoivasta ja nirsosta luonteestaan huolimatta Höyrymamselli, on kilpaillut kohtuullisella menestyksellä aluetason kilpailuissa. Potentiaalia riitti sekä esteille että kouluun. Varsoi Karpikkaan lisäksi viisi muuta jälkeläistä, jotka ovat menestyneet erinomaisesti kansallisella tasolla vaativissa luokissa.

Ralukan emä, Vieno-Vadelma, on Irene Raineen omistuksessa oleva kenttäpainotteinen suomenhevostamma. Se saapui Irenelle 7-vuotiaana raakileena. Kovalla työllä tamma koulutettiin Helppo A/90/75-tasolle, jolla se kilpailee kenttäratsastuksen Aloittelijaluokkien lisäksi myös rataesteillä ja kouluratsastuksessa. Vapuksi kutsuttu 158-senttinen tummanrautias tamma on palkittu Ratsuhevosten Laatuarvostelutilaisuudessa Quality-arvonimellä sekä RMP:ssä 3 Star Prospectina.

Emänisä, Vattuvaras, oli 156cm korkea vaaleanrautias kenttäori. Se kilpaili kohtuullisella menestyksellä lähinnä Hämeen alueella, joskin sen todellinen ura alkoi vasta kisaeläköitymisen jälkeen. Vattuvaras osoittautui huippuperiyttäjäksi, ja se jättikin toistakymmentä hyväluonteista ja tervettä jälkeläistä ennen menehtymistään suolikierteeseen.

Emänemä Vienona oli erään hämäläisen ratsastuskoulun lottovoitto: hyväluonteinen oppimestari, joka hyppäsi mitä tahansa, missä tahansa. Tämä verrattain pienikokoinen, 152cm korkea punarautias ihastutti myös kisakentillä, joilla se kahmi ruusukkeita lähinnä ratsastuskouluoppilaiden luottoratsuna. Se ylsi kuitenkin hienoihin tuloksiin seuramestaruuksista kansallisiin luokkiin. Vienonan ura katkesi jännevammaan, jonka vuoksi se siirtyi jatkamaan sukuaan. Ratsastuskoulun omistaja toivoi jatkajaa Vienonan jättämiin jättimäisiin saappaisiin, mutta kaikki tamman jälkeläiset osoittautuivat emäänsä kiivasluontoisemmiksi tapauksiksi, jotka eivät soveltuneet ratsastuskoulun käyttön.

© Isänpuolen sukuselvityksen on kirjoittanut sen omistaja HM, Rätvänä. Emänpuoli © Inkku R.

Jälkeläiset

sh-t/o. Varsan Nimi e. Nimi om.: Omistaja

Kilpailukalenteri

Esteratsastus
Kenttäratsastus
Kouluratsastus

Päiväkirja


Valmennukset

Meriitit & saavutukset

♡ RMP:n Ensiarvostelussa 1088p., 3 Start Prospect

Hoito-ohjeet

♡ Hoida aina sidottuna.

♡ Varaa riittävästi aikaa tarhasta hakemiseen.

♡ Talutetaan aina vain pitkällä liinalla!

♡ Treenin jälkeen lämmin melassivesi.

Ratsastajalle

♡ Jännesuojat

♡ Ei tarvitse apuohjia

Viikkosuunnitelma

Ma: puomit+kavaletit selästä

Ti: maastakäsin koululiikkeitä

Ke: kouluvalmennus / maastolenkki, reipas

To: maastakäsin työskentelyä / ohjasajo

Pe: maastolenkki, rauhallinen

La: puomit ja pikkuesteet juoksuttaen

Su: askellajit läpi selästä / juoksuttaen

Rallulla vaihteluvuus on tärkeää! Ei vapaapäiviä, kerää virtaa.

Hoitajat

♡ Ei vielä omaa hoitajaa. Kiinnostuitko?